Bändi: Kalmah
Albumi: Seventh Swamphony
Julkaisuaika: 14. kesäkuuta 2013
Genre: Melodinen death metal
Oulusta lähtöisin oleva suomalaisen melodeathin pioneeri Kalmah on saapunut 15-vuotisella urallaan jo seitsemänteen studioalbumiinsa, kuten mustavalkoisella kansikuvalla varustettu Seventh Swamphony nimellään jo osuvasti kertoo. Omat odotukseni levyn suhteen eivät olleet erityisen korkealla, sillä en ole The Black Waltz (2006) -levyä lukuun ottamatta pahemmin bändin tuotantoon tutustunut, enkä mitään tasapaksua perusmelodeathia kummempaa edes odottanut.
Mutta yllättyä sain. Positiivisesti. Se on melko harvinaista nautintoa saada kuunnella albumia, jonka jokainen kappale ylittää läpyskälle asetetut odotukset kirkkaasti. Jo albumin mukaan nimetty avausraita jää kertosäkeineen hyvin mieleen heti ensikuulemalta, eivätkä muutkaan kappaleet unholaan jääneet. Kaikki veisut ovat tasaisen vahvoja, eikä mikään ole selkeästi muiden ylä- tai alapuolella. Kaikista löytyy hyvät puolensa ja huonoja en jaksa väkisin alkaa metsästää.
Kitarariffit ovat nopeita ja taidokkaita, rummut hakkavat kunnon voimalla ja erinomaiset örinätkin paketista löytyy. Melodioista ei ole puutetta ja erityisen iloinen olen paikoitellen hyvinkin sinfonisista kosketinsoittimista, jotka vaikuttavat taustalla hyvin vahvasti. Nopean mätön joukosta löytyy myös hidastempoisempi kappale, Hollo, joka kaikesta huolimatta kuulostaa yhtä mahtipontiselta kuin muutkin.
Tämä on taas niitä hetkiä, jotka vahvistavat yhä enemmän vuoden 2013 asemaa elämäni parhaana musiikkivuotena. Kalmahin seitsemäs suofonia todella on sitä, mitä nimi lupaa. Ehdottomasti parasta melodeathia pitkään aikaan.
Arvosana: 8½/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti