Bändi: Battle Beast
Albumi: Battle Beast
Julkaisuaika: 17. toukokuuta 2013
Genre: Heavy metal
Suomalainen, Helsingistä lähtöisin oleva, varsin nuori Battle Beast on edennyt urallaan toiseen studioalbumiinsa uuden laulajan voimin. Törmäsin itse bändiin vasta pari päivää sitten, enkä ole debyyttialbumiin edes tutustunut vielä, mutta tämä uutukainen ainakin tarjoilee kunnon annoksen perinteistä heavy metalia - ja vieläpä naisäänellä.
Laulaja Noora Louhimo räjäyttää potin joka ainoassa kappaleessa siihen malliin että uskaltaisin välittömästi nimetä mimmin maan parhaaksi naislaulajaksi, ainakin tämän genren saralla. Välillä on jopa vaikeaa uskoa, että kyseessä todella on nuori, vasta vähän yli parikymppinen nainen, ääni kun tuntuu taipuvan vaikka ja mihin. Let It Roarin kertosäe on hyvä esimerkki hetkestä, jolloin väkisinkin alkaa epäilemään, että mikäs mies siinä nyt revittelee... mutta eihän se ollutkaan mies. Black Ninjan kertosäe puolestaan sisältää ehkä yhden eeppisimmistä screameista ikinä ja senkin aikaansaamisestä Louhimolle vähintään kaksikymmentä pistettä ja korppikotkamerkki. Ihan käsittämätön likka, en tiedä kyllä ketään vastaavaa.
Levy on tyylillisesti melko perinteista heavya, riffit ovat komeita ja niistä paistaa läpi monien klassikkobändien kuten Manowarin ja Judas Priestin vaikutus. On kuitenkin mainittava heti tähän väliin, että Battle Beastin musiikki on sata kertaa viihdyttävämpää kuin yksikään näistä klassikkobändeistä. Perinneheavyn päällä on mausteena erittäin runsasta koskettimien käyttöä, mikä tekee albumista entistä melodisemman ja mahtipontisemman. Tämän kaiken lisäksi kun vielä sävellykset ovat erittäin onnistuneita, on paketti jo todella kova. Kertosäkeet jäävät todella tarttuvasti mieleen ja useiden kohdalla tekisi ihan tosissaan mieli hyppiä kattoon. Neucomancerin lähes tanssibiittiin yltävä kertosäe tuo jossain määrin hetkellisesti mieleen jopa Amaranthen vaikka nyt liikuntaankin aivan eri vesillä ja "SHE'S A BLACK NINJAAAAAAH!!!11" on jotain niin eeppistä ettei sitä saa pois mielestä lainkaan.
Kaiken tämän lisäksi 13-kappaleiseen pakettiin mahtuu myös kahden minuutin orkestraalikappale Golden Age, joka tuo samaan aikaan elävästi mieleeni Sonata Arctican kappaleet Victoria's Secret ja Flag in the Ground sekä Taru sormusten herrasta -elokuvat. Todella piristävä ja upea yllätys tämän rankan heavyn keskellä.
Kaiken kaikkiaan tässä todella on albumi, jota jaksaa kuunnella ihan kunnolla repeatilla pitemmänkin aikaa. Tulen varmasti seuraamaan bändin menoa aktiivisesti tulevaisuudessa. En löydä moittimisen aiheita. Ihan perkeleen kova lätty (itse asiassa vuoden kolmanneksi paras tähän mennessä) ja Noora Louhimo on äijä. Aamen.
Arvosana: 9/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti