Asking Alexandria - From Death to Destiny

Bändi: Asking Alexandria
Albumi: From Death to Destiny
Julkaisuaika: 6. elokuuta 2013
Genre: Metalcore / post-hardcore / hard rock

Brittiläisen metalcorejyrä Asking Alexandrian kolmas studioalbumi From Death to Destiny kuljettaa bändin ihan uusille teille. Viisikon aiemmat levyt ovat nousseet lyhyessä ajassa erittäin suosituiksi maailman metalcore-piireissä, mutta nyt ollaan kaukana siitä, mikä teki bändistä niin suositun.

Heti ensimmäisenä on todettava, että vanhasta Asking Alexandriasta ei ole jäljellä mitään muuta kuin sen jäsenet ja nimi. Musiikillisesti From Death to Destinya ja edellistä albumia Reckless & Relentless (2011) ei ikinä uskosi saman yhtyeen tekemiksi. Siinä missä aiempi tuotanto on ollut äärimmäisen aggressiivista ja brutaalia metalcorea, on uusimman lätyn materiaali huomattavasti monipuolisempaa ja kevyempää.

Toki täältäkin metalcorea löytyy; hyvinä esimerkkeinä toimivat vaikkapa singleinä julkaistut The Death of Me ja Run Free, mutta vokalisti Danny Worsnopin screamot ovat paljon matalampia kuin aiemmin eivätkä kuulosta enää yhtä hyviltä kuin aiemmin ja puhtaan laulun määrää on vähintään kymmenkertaistettu. Myös soitinten äänimaailma kuulostaa uudenlaiselta, kitarat ja rummut soivat eri tavalla kuin ennen ja musiikki ei muutenkaan ole enää silkkaa ragemättöä.

Mutta huolimatta niistä omituisista matalista screamoista tämä ei ole sataprosenttinen metalcorelevy missään tapauksessa. Mukana on hyvin runsaasti elementtejä post-hardcoresta, alternative rockista ja hard rockista. Näitä elementtejä voi kuulla esimerkiksi kappaleissa Killing You, White Line Fever ja Moving On, joista jälkimmäinen on Asking Alexandrian historian kevyin kappale. Kuulen tällä albumilla enemmän Linkin Parkia kuin Linkin Parkin kahdella uusimmalla levyllä ja jostain sieltä pilkistävät myös Crashdïet ja Bring Me the Horizonin uusin albumi Sempiternal.

Jos From Death to Destinyn tyylistä kirjoittaisi reseptin, se näyttäisi kuta kuinkin tältä:

Ainekset:

- Dramaattinen muutos (vrt. BMTH:n Sempiternal)
- Linkin Park
- Crashdïet ja muut vastaavat nykyajan hard rock -nimet
- "En osaa päättää onks tää screamoa vai örinää" -vokaalit
- Viisi jätkää jotka kyllästyivät brutaaliin metalcoremättöön

1. Ota Asking Alexandria ja kuori siitä pois raskaus, raakuus ja screamot

2. Leivo albumi joka poikkeaa aiemmasta tuotannosta yhtä paljon kuin Bring Me the Horizonin Sempiternal, ts. muuta soundia melodisemmaksi, kevyemmäksi ja mieleenpainuvammaksi ja poista turhat angstit

3. Lisää viisi ruokalusikallista Linkin Parkia, kolme teelusikallista Crashdïetiä, Hardcore Superstaria ja muita hard rock -yhtyeitä jotka koet mielekkäiksi

4. Yritä kuuden vuoden screamolaulamisen jälkeen saada aikaiseksi death metalia

5. Hanki viisi emotyttöjen palvomaa jätkää toteuttamaan tämä kokonaisuus ja paista uunissa 200 asteessa kaksi vuotta

6. Onnittelut, olet tehnyt hyvän albumin, nauti!

On totta, että bändin musiikkityylissä on muuttunut ihan kaikki, sitä ei voi kukaan kieltää. Normaalisti bändien "evoluutiot" eivät ole mieleeni, sillä ne ovat usein suuntautuneet vain jyrkästi alaspäin, mutta tässä tapauksessa tämä muutos ei ole lainkaan huono juttu. Asking Alexandrialta odotin automaattisesti kunnon tajunnanräjäyttävää mättöä josta jäisi mieleen suunnilleen "RAWWWWWWWWWRRRRRR" mutta hei, tämähän on oikeasti monipuolinen ja mielenkiintoinen levy. Toivottavasti tulevaisuudessa muutkin vastaavanlaiset bändit kokisivat samanlaisia, positiivisia evoluutioita, kyllä tällaista mieluummin kuuntelee kuin levyllistä silkkaa aggressionpurkua.

Arvosana: 8/10